Heih, nyt tosiaan tuntuu kaikki menevän suoraan sanoen ihan päin persettä. Tuntuu ettei mulla ole mitään kontrollia omaan elämään, mua pompotellaan sinnetänne, sisko tuppaa nenänsä mun asioihin, se yksi on hirveän tylyn oloinen ja mä vaan lihon.
Paino on sellanen asia mikä on ollu ihana kontrolloida, kun kaikki muu on menny päin persettä niin siin on ollu asia mikä on ollut lapasessa. Nyt se on lähtenyt ihan lapasesta...
Tunnepuoli sitten, mua ahdistaa aivan kamalasti, menetän yöunet ja vaikka mitä. Mietin koko ajan että mun pitäis tehä jotain... ja se ahdistaa. Ja haluan kerrankin tehdä jotain loppuun saakka eikä taas vaan puolitiehen ja sitten lopetan. Mut nyt mun pitäis nähdä se, ihan yksinkertaisesti, pakko heti...
Jos nyt jatkan vielä tätä 2,5h atk luokassa jätkien kanssa kun ne kuunten kaija koota ja katon kun nää hakkaa cs... Pää ei hajoa ei.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti